1
Lea váttis gávdnat oahppogirjjiid mat čilgejit sámi árbevirolaš matematihka ja mo dan geavahit matematihkkaoahpahusas. Máŋggat matematihkkaoahpaheaddjit soitet smiehttan čađahit oahpahusa mii lea vuođđuduvvon sámi kultuvrii, muhto eai riekta dieđe manne, mo ja makkár fáttás. Ulbmil dáinna bloggačállosiin lea geahččalit vástidit dáid jearaldagaide. Dán teavsttažis čilgen manne don galggat oahpahit sámi matematihka, evttohan moatti fáttáid maid matematihkkaoahpaheaddjin sáhtát gieđahallat ovttas luohkáinat, ja maiddái mo dan buoremus vugiin sáhtát dahkat.
Manne sámi matematihkka?
Oahppoplána bajit oasis mii gávdnat oahpahusa árvovuođu, man nala Norgga vuođđooahpahus lea huksejuvvon. Okta árvvuin lea identitehta ja kultuvrralaš girjáivuohta. Dás gáibiduvvo ahte skuvla fátmmasta min girjás searvevuođa, ja addá vejolašvuođa ja doarjaga identitehta ovdánahttimii juohke oahppái. Oahppi galgá oažžut historjjálaš ja kultuvrralaš čanastagaid ja máhtu kulturárbbis mas maid sámi kulturárbi lea oassin. Sámi skuvllas galget sámi árvvut, giella, kultuvra ja servodateallin leat vuođđogeađgin, muhto maid sámi skuvlla olggobealde oahppit galget “oažžut ipmárdusa sámi álgoálbmoga historjjás, kultuvrras, servodateallimis ja vuoigatvuođain. Oahppit galget oahppat ahte sámi kultuvra ja servodateallin lea girjái ja ahte leat variašuvnnat” (Máhttodepartemeanta (MD), s. 6).
Árvovuođus lea čielggas ahte “buohkat geat barget vuođđooahpahusas, geatnegahttojit diktit dán vuođđooainnu báidnit oahpahusa plánema, čađaheami ja ovdánahttima (MD, s. 1-2). Matematihkka ii leat fága mii lea luvvejuvvon ovddasvástádusas maid bajit oassi addá, ja dan dihte lea dehálaš ahte matematihkkaoahpaheaddjit oahpásmuvvet dasa mo sáhttet oahpahit matematihka mii lea sámi kultuvrii vuođđuduvvon.
Muhtin fáttát sámi matematihkkaoahpahussii
Vuosttáš gerddiid go fátmmasta sámi matemáhtalaš máhtu oahpahusas, soaitá buorre dorvun gieđahallat fáttá mii lea bures čilgejuvvon ovddeš dutkamiin. Dan dihte dá leat vihtta evttohusa fáttáide maiguin sáhtát álgit jus leat ođas sámi matematihkkii.
- Sámi logut. Geahččal lohkat ovttežis guoktelogi rádjái davvisámegillii. Video loguiguin Guovdageainnu ja Kárášjoga suopmaniin gávnnat dás. Fyhn ja Hætta čálliba loguid birra ja mo sámi lohkohuksen spiehkasta dáru systemas Tangenten 3/2019:s man gávnnat dáppe (s.19-25).
- Sámi árbevirolaš mihtut ja mihtideapmi. Sámi mihtideapmi lea earenoamáš go mihtut rivdet olbmos olbmui, eaige leat standardiserejuvvon nugo dáru gorutmihtut. Fáddá lea bures čilgejuvvon dán ja dán
- Lávvu. Lávu sáhttá čatnat ea.ea. geometriijii nugo čilgejuvvon dás.
- Sáhkku. Sáhkku lea somás sámi speallu mii addá buori vuođu guorahallat kombinatorihka. Sáhku birra sáhtát lohkat dárogillii Tangenten 3/2020:s dás (s.13-18) dahje sámegillii dás, ja dáppe fas sáhtát viežžat 3D-printenfiillaid. Historjjálaš duogáža lea Berg Nordlie čilgen dás.
- Ruvden lea sámi bárgideapmi mii sáhttá leat buorre vuohki bargat algoritmmaiguin dahje algebrain. Dáppe oainnát mo, ja seamma video gávdno maid sámegillii.
Kultuvrralaš symmetriija veahkkereaidun matematihkkaoahpaheaddjiide
Go lokte minoritehtaid kultuvrralaš doaimmaid, lea dehálaš váruhit ahte matemáhtalaš jurddašeapmi ii geavahuvvo dušše oahppanreaidun dahje folklorelaš suohtasin, muhto ollislaččat árvvusadnojuvvo. Dát lea earenoamáš dehálaš go álgoálbmot lea historjjá čađa garrasit duolmmahallan ja šaddan rasismma gierdat sihke skuvllas ja muđui servodagas. Trinick, Meaney ja Fairhall (2016) leat ráhkadan reaiddu kultuvrralaš matematihka oahpaheapmái maid gohčodit kultuvrralaš symmetriijan. Kultuvrralaš symmetriija ulbmil lea loktet matemáhtalaš jurddašeami dahje doaimma kultuvrralaš ja gielalaš beliid dássededdui matematihkain, ja dainna vugiin árvvusatnit matemáhtalaš jurddašeami dahje doaimma ollislaččat. Mon jáhkán ahte dát bargovuohki sáhttá leat buorre veahkkin buot oahpaheaddjiide geat plánejit kultuvrralaš matematihkkaoahpahusa. Meaney, Trinick ja Allen (2022) čilgejit bargovuogi ná:
- Dovddahit ja čilget kultuvrralaš máhtu, masa maid giella gullá.
- Čiekŋudit kultuvrralaš ja historjjálaš geavaheapmái ja árvui, maiddái matemáhtalaš geahčastagas.
- Gieđahallat matematihka ja buohtastahttit skuvlamatematihkain, muhto ii sirret dan kultuvrralaš čanastagain iige árbevirolaš árvvus.
Dan dihte go matematihkkaoahpahus historjjálaččat lea badjelgeahččan kultuvrra ja giela, lea dehálaš álgit kultuvrra ja giela dovddahemiin, suokkardallamiin ja árvvusatnimiin.
Loahpalohppii
Sávan ahte bloggačálus lea leamaš ávkin ja moktan dutnje. Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmi lea buorre dilálašvuohta čađahit matematihkkaoahpahusa mii lea čadnon sámi kultuvrii. Ávžžuhan du geahččalit, ja sávan buriid álbmotbeaiveávvudemiid.
Gáldut
Máhttodepartemeanta (2017). Bajitoassi – vuođđooahpahusa árvvut ja prinsihpat. Gávdnamis https://www.udir.no/lk20/overordnet-del/opplaringens-verdigrunnlag/?lang=sme
Meaney, T., Trinick, T., & Allen, Pi. (2022). Ethnomathematics in Education: The Need for Cultural Symmetry. I Danesi, Marcel (red.) Handbook of Cognitive Mathematics. Springer nature. s. 191–218. Gávdnamis https://doi.org//10.1007/978-3-031-03945-4_4
Trinick, T., Meaney, T., & Fairhall, U. (2016). The relationship between language, culture and ethnomathematics. Journal of Mathematics and Culture, 10(2), 175–191.
